Kemin kirkonkylän osakaskunnan säännöt
Yhteisen alueen osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan.
Keminmaan kunnassa ja Kemin kaupungissa sijaitsevat, osakaskunnan yhteiset maa-alueet, vesialueet, vesijättöalueet sekä Koululassilan tila.
Kalavedet sijaitsevat seuraavissa vesistöissä ja vesistöjen osissa: Keminmaan kunnassa Liedakkalan kylän rajasta Kemijoelta merelle, länsirajana Tornion kaupungin ja Kaakamo-Ruottalan kylän raja, itärajana Lautiosaaren kylän raja., lisäksi erillinen vesialue Rytikarin ympärillä, etelärajana Simon kunnan raja.
Kiinteistöjen yhteisten alueiden hallinnossa ja käytössä noudatetaan yhteisaluelakia 686/2000 sekä yhteisaluelakiin perustuvia säännöksiä. Osakaskunta toimii myös kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana.
Osakaskunta on kokouksessaan 29. päivänä maaliskuuta 2001 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt:
Osakaskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään madollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkevästi huomioiden kalataloudelliset näkökohdat ja kalakannan hoito j a lisääntyminen.
Osakaskunnan tehtävänä on myös huolehtia osakaskunnalle kuuluvien yhteisten alueiden hallinnosta ja aluetta koskevien muiden asioiden hoidosta.
Osakaskunta kantaa ja vastaa osakaskunnalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.
Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous, lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi.
Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettu etua.
Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:
| pyydysyksiköt | ||
| isorysä tai paunetti | 20 | |
| pikkurysä | 5 | |
| pitkäsiima (100 m) | 4 | |
| verkko 30 m | 2 | |
| katiska | 2 | |
| uistin tai muu viehe | 2 | |
| merta tai rapumerta | 1 |
Satunnaisesti käytettävien pyydysten tai pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.
- Osakkaiden kesken jaetaan 2000 pyydysyksikköä, joista yksityisten osakkaiden osuus on 1700 ja yhteisöjen osuus 300 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi. Jaon perusteena käytetään kiinteistöjen yhteistä osakaslukua 3,9167. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä osakkaiden pyydysyksiköt voidaan jakaa myös muun perusteen mukaan.
- Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 1000 pyydysyksikköä.
- Ammattimaisesti harjoittavien kalastusta varten varataan 1000 pyydysyksikköä.
Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle osakaskunnan kokouksen päätöksellä.
Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeutta. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle.
Osakaskunnan kokous voi kala- tai rapukantojen tuottavuuden parantamiseksi tai säilyttämiseksi päättää kalastusta tai ravustusta koskevista rajoituksista.
Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa sekä kokouspäätöksissä on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevissa asioissa esitetty. Jos kalastuksen järjestämistä, kalakannan hoitoa ja kalastuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen erikoislupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalastusalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä osakaskunnan kokouksessa.
Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa.
Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia tai vuokraa vesialueen tai sen osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen.
Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin osuutta vastaavan maksun.
Osakaskunta päättää kokouksessaan siitä, millä tavalla yhteisellä vesialueella kalastuksessa käytettävät pyydykset tulee merkitä.
Jokainen osakaskunnan vesialueella kalastusta harjoittava voidaan osakaskunnan kokouksen päätöksellä velvoittaa antamaan kalastusta ja sen tuottoa koskevia tietoja kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.
Osakaskunnan kokouksessa päätetään hiekan ja muun aineksen ottamisesta yhteisalueelta tai sen osan antamisesta vuokralle muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, metsästyksen harjoittamisesta alueella sekä sen muusta käyttämisestä sekä tällaisesta käytöstä perittävästä korvauksesta. Osakasten kokous voi siirtää päätösvaltaa näissä asioissa hoitokunnalle.
Ellei kokouspäätöksellä toisin määrätä, on 5-9 pykälissä tarkoitettu päätös voimassa toistaiseksi.
Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Hoitokunta voi tarvittaessa päättää ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta.
Jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat, ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.
Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä hoitokunnalle, jonka tulee päättää joko asian käsittelemisestä seuraavassa kokouksessa tai päättää, ettei hoitokunta vie asiaa osakaskunnan kokouksen päätettäväksi.
Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.
Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toiselta paikkakunnalta oleville osakkaille, joiden osoite on tiedossa. Kuulutus on julkaistava ja kirjekortit postitettava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkastettu pöytäkirja pidetään asianomaisten nähtävänä.
Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu. Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa 14. päivän ajan alkaen 7. päivästä kokouksesta.
Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite tehtävä kirjallisena hoitokunnalle tammikuun loppuun mennessä.
Varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- tarkistetaan hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja päätetään sen hyväksymisestä;
- esitetään edellisen vuoden tilit ja tilintarkastajien niistä sekä hoitokunnan kertomuksesta ja toiminnasta antama lausunto;
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;
- tehdään sääntöjen 5 - 9 §:ssä tarkoitetut päätökset;
- päätetään KalL:n mukaisten omistajakorvausten ja viehelupatulojen käytöstä;
- hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi vuodeksi;
- määrätään hoitokunnan jäsenten, tilintarkastajien, kokousedustajien ja muiden toimihenkilöiden palkkiot ja kulukorvaukset;
- valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 3 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varamiehet;
- valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat tarkastamaan kuluvan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;
- päätetään puhtaan tulon jakamisesta
- valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varaedustaja kalastusalueen kokouksiin, sekä;
- päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioita.
Osakaskunnan kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä:
- kokouksen aika ja paikka
- miten kokous on kutsuttu koolle
- läsnä olevat osakkaat tai heidän asiamiehensä, kunkin äänimäärä
- päätökset äänestyksineen.
Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkastaja.
Osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus.
Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksen osanottajat siitä yksimielisesti sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin päätökset tehdä niin.
Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies.
Kokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin kahdellakymmenelläviidellä (25) prosentilla läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.
Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistä on kannattanut. Äänten jakaantuessa tasan, tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. jos puheenjohtaja ei ole osakas tai jos on kyseessä vaali, ratkaisee arpa.
Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta (2/3) äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes (1/3) äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa
- yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista
- yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista
- osakaskunnan sääntöjen muuttamista
- velan ottamista
- osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä
- yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;
- osakkaiden pyydysyksiköiden jakamista osuuksista poikkeavalla tavalla
- kalastuskantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämisestä kalastus- alueen suoritettavaksi; taikka
- yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.
Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu kuusi (6) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valituista jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arvan mukaan puolet ja toisen vuoden lopussa jäljelle jääneet jäsenet. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa.
Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla.
Hoitokunnan kokouksessa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.
Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.
Sen lisäksi, mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty, tulee hoitokunnan;
- johtaa osakaskunnan toimintaa:
- valvoa osakaskunnan etua;
- tehdä osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asia;
- panna täytäntöön osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;
- huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;
- antaa vuokralle vesi-, vesijättö- ja maa-alueita enintään kolmenkymmenen vuoden ajaksi;
- edustaa osakaskuntaa kalaveden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;
- pitää luetteloa osakaskunnan osakkaasta ja heidän äänimääristään;
- valvoa osakaskunnan sääntöjen päätösten noudattamisesta; sekä
- ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtaja tultua valituksi heidän nimensä ja postisoitteensa työvoima- ja elinkeinokeskukselle, asianomaiselle maanmittaustoimistolle, poliisi- päällikölle sekä kalastusalueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii.
Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen.
Osakaskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen tammikuun loppua. Tilintarkastajien on annettava kertomus hoitokunnalle ennen helmikuun loppua.
Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä tai että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.
Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan.
Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimusta tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.
Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus.
Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaattamisesta.
Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija ja tämän henkilökohtainen varamies, rahastonhoitaja, valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään.